Voih, lomako oli jo tässä?

Vähän pelottaa, kun herra P poistuu huomenna lomalta töihin, että mitähän tästä meidän loppulomasta mahtaa tulla. Olisihan tuota vielä puolitoista viikkoa jäljellä, mutta tunnetusti en oikein ole lasten kanssa kotona oloa tai reissaamistakaan lomana pystynyt pitämään. Nyt siis vähän jännittää, pystyisinkö asennoitumaan toisin. Koska kaikkihan on minusta kiinni, eikö? Jos pystyn päättämään, että loppuloma on ihanaa ja rentouttavaa, se on sitä. Eikös se näin mene :-D

No joo, kaikkea kivaa voimme toki tehdä, oli se työntekoa tai ei. Huomenna aloitetaan puistoilemalla ystävien kanssa, ei huono aloitus :-)

Pieni mainospala muuten: Eilen testasimme ekaa kertaa Linjan puiston (Toinen Linja, Helsinki). Kuulinkin siitä vasta hetki sitten ystävältäni. Suosittelen. Sijainnista huolimatta (Kallion virastotalon takana) ERITTÄIN siisti ja miellyttävä puisto, ihan viimeisen päälle remontoitu ja kahluuallaskin löytyi! Uskokaa tai älkää, mutta oheinen kuva on sieltä!



Tänään kävimme viimeisen lomapäivän kunniaksi ostamassa jäätelöt Senaatintorin laidalta ja menimme syömään ne perinteisesti Tuomiokirkon rappusille. BAD BAD BAD mistake!! Ensinnäkin, oli sen verran lämmin, että kävely jäätelöiden kanssa torin yli tarkoitti sitä, että jäätelöt valuivat jo käsille. Olivat sen verran sulia, että molemmat lapset onnistuivat pallonsa pudottamaan portaille samantein istuttuaan vain yrittämällä syödä niitä (koska meillä ei olla bakteerikammoisia, ne nostettiin takaisin tuutin päälle ja pyyhkäistiin hiekasta jotakuinkin puhtaiksi paperilla)! Toiseksi, tuuli todella navakasti, vaikka lämmin olikin, joten kaikki muukin HIEKKA oli jäätelössä! :-( Emme nimittäin tajunneet, että rappuja ollaan jotenkin uudistamassa ja niillä on tällä hetkellä melkoisesti hiekkaa. Valitsimme tietysti juuri sen oikean puolen. Siis tuulen suhteen. Huoh!

No, onpahan taas jotakin lisätä muistojen kirjaan :-D Harvoin sitä hampaat narskuu jäätelöä syödessä, hih.

Sunnuntaina sukumme uusin tulokas, rakas pieni mies - meidän lasten serkku - vietti syntymäjuhlaansa (ei ristiäisiä, kun eivät kuulu kirkkoon eikä nimijuhlaa, koska sai nimensä jo syntyessään) ihan lähisuvun kesken. Ilman lupaa en voi kuvia juhlijoista tai juhlakalusta laittaa, mutta ihanat juhlat olivat ja kakku oli vallan söpö!





Loppuun vielä tänään isolta kundiltamme kuultua:
A puistoili kaverinsa (ekaluokkalaisen) ja tämän äidin kanssa tänään iltasella. Kun tuli sieltä kotiin, kertoili isälleen, että ei käyttäydy ihan niinkun normaalisti tämän kundin kanssa. Hän kuulemma käyttäytyy enemmän kuten tämä kundi. Antoi esimerkinkin. Sanoo kuulemma tämän kaverin seurassa "pillittää", vaikka muuten puhuu itkemisestä. Vähän kovis siis :-) Totesi loppuun isälle, että on kuitenkin kaikkein mieluiten oma itsensä :-)

Uusia kuvia kotisivuilla

Infona vain, että olen vihdoin lisännyt HURJAN määrän kuvia kotisivuille. Käykääpä katsomassa, jos kiinnostaa. Ja jos jollakulla on tiedossa ISO ilmainen nettivalokuvakansio (vai miksi piruiksi niitä kutsutaan), otan mielelläni infoa vastaan. Kotisivut ovat nimittäin jo melkoisen täynnä kuvia - ja maksan tästä tilasta...

P:n ottama kuva Kylmäpihlajan Majakalta.

Kotona jälleen

Viikon reissu (juuri tuossa kotimatkalla laskeskeltiin, että näin pitkään ollaan oltu pois kotoa viimeksi ennen lapsia, siis vuonna 2003! Ehkä siis olikin jo aika) onnellisesti takana ja alkuillasta saavuttiin armaaseen kotiin. Lämpöä ei sisällä ollut tullessa kuin 30 astetta :-D Sitä sitten tässä ollaan yritetty muutamalla asteella laskea, puoleen yöhön mennessä (siis seitsemässä tunnissa) pelkkien tuulettimien voimalla se onkin laskenut peräti vajaa kolme astetta ;-D - mukavahan sitä on tuollaisessa 26:ssa tai 27:ssä asteessa yönsä nukkua, heh. Edelleenkään en valita, älkää luulkokaan.

Nyt on siis tosiaan palattu ja palettu oikein reilusti. ARGH! Minä, joka en koskaan edes aurinkoa ota, koska en voi voiteita käyttää (saan niistä vaan todella pahan aurinkoihottuman) vietin kaikkein kuumimpana päivänä (auringossa noin 40 astetta länsirannikolla) NELJÄ tuntia YYTERISSÄ!! Käytin kyllä rasvaa, en kuitenkaan riittävästi. Sain siis helvetin pahat palovammat - ja päälle vielä hysteerisesti kutiavan aurinkoihottuman koko kroppaan. Jeah! Ja siltikään ette kuule valitusta, ihanaa kun kerrankin on lämmin.

Mutta se minusta. Palanut selkä on jo kunnossa, kiitos kysymästä!(ja muu perhe selvisi palovammoitta, mitä nyt I niitä viikona aikana sai kaatumisten (noin sadan) seurauksena melkoisen monta polviinsa!)

Lupasin aiemmassa kirjoituksessani laittaa kuvan, mikäli armas aviomieheni saa onnistuneen otoksen Saimaalla näkemästämme upeasta sateenkaaresta auringonlaskun aikaan. Tässähän sellainen olisi. Ja punainen väri kuvassa ei siis ole epäonnistunut otos vaan illan väri. Jos oikein tarkkaan tutkitte, saatatte nähdä toisenkin sateenkaaren ensimmäisen yläpuolella.

Pakko lisätä toinenkin aivan loistava otos. Tämä on otettu Kylmäpihlajan Majakalta, jossa siis vietimme kaksi yötä. Saari on noin kymmenen kilometriä Rauman edustalla. Lasten mielestä saaressa oli ehdottomasti parasta tyrskyt (ja tietysti se, että saimme nukkua majakan tornissa). Pariinkin kertaan tuulta oli sen verran, että onnistuivat kastelemaan itsensä ihan kunnolla. Muitakin upeita tyrskykuvia löytyy, mutta tämä on ehdottomasti yksi mun suosikeista! Lapsetkin kuvasta löytyvät, jos oikein tarkkaan tutkii ;-D

Nyt siis tässä pikkuhiljaa taas arkeen palaillaan, P:lla lomaa enää muutama päivä. Vaikka lasten kanssa vielä pari seuraavaa viikkoa jatkamme, ei loma tunnu samalta, jos koko perhe ei ole koossa. Mutta ehkä jotakin mukavaa keksitään kolmisinkin - ja onhan P:lla vapaapäivät.

Ihanaa (ja edelleen helteistä, paitsi lapinkävijöillä) viikonloppua!

Ah tätä elämisen ihanuutta...

...loma on niin kertakaikkisen ihanaa aikaa, että sitä unohtaa koko bloginkin. Anteeksi ystävät rakkaat, jos tätä nyt joku käy lukemassa, edelleenkään en ole siitä ihan varma :-)

Meitä ovat kyllä sääjumalat hellineet, ei auta valittaa. Aivan mielettömät kelit, koko tähänastisen loman aikana, siis viikkoon, ei ole lämpö pudonnut alle 20 asteen. Ei edes yöllä ;-)

Ja se kelpaa meille. Lapsetkin ovat jo tottuneet, vaikka alkuun I valitteli ihan koko ajan kuumuutta. Epäilin jo ääneen, että ensi kevääksi lupaamani Välimeren matka täytyy perua, jos ei yhtä ainoaa hellepäivää kestä. Tänään sitten I jo totesikin, että "äiti, vaikka mä nyt sanon, että mulla on kuuma, se tarkoittaa, että on kuuma vaan hetken eikä sen takia tarvi perua etelänreissua" :-D

Saimaalla vietettiin viime viikonloppu. Lapset vaan pulasivat, vesi oli aivan käsittämättömän lämmintä. Ei hajuakaan veden lämpötilasta, mutta lämmintä täytyy olla, jos minäkin vedessä viihdyn. Ainoatakaan hyttystäkään ei nähty!! Siis aivan luksus-viikonloppu! I tosin kaatui kallioisella saarella noin kolmekymmentä kertaa, joten itkua kuultiin ja laastareita kului. Onneksi ei kuitenkaan pintanaarmuja pahempaa, tuolla kohelolla olisi muutakin voinut seurata. A oli maailman onnellisin pikkumies, kun onnistui uiminen kymmeniä metrejä pelkkien selkäkellukkeiden avulla. Aiemmin ei ole ollenkaan uskaltanut luottaa kykyihinsä, nyt vihdoin ymmärsi, että pysyy kyllä pinnalla.

Viikonloppu vietettiin mun mielimaisemassa. Vaikka vesillä olosta en välitä, tätä kauniimpaa maisemaa ei maailmassa ole. Parhaimmillaan näimme yhtä aikaa kaksi sateenkaarta ja auringonlaskun. Valitettavasti siitä ei nyt ole kuvaa, jos saan myöhemmin onnistuneen, lupaan jakaa teidänkin kanssanne. Tässä yksi kaunis kuva Saimaalta, ei ole sukulaistemme saari eikä edes oma kuva, mutta kertoo jotakin sielunmaisemastani. (sukulaissaari on hieman isompi ja lisättynä suurella määrällä mustikanvarpuja ja mäntyjä. Ah!)

Tänään istuttiin 7 (!!) tuntia autossa, ajettiin käytännössä Suomen halki, melkein 500km. Ja onnistui meidän lapsilta YHDELLÄ pysähdyksellä (okei, kaksi pelkkää pissataukoa sen lisäksi). Elämä siis tosiaankin voi helpottaa!

Nyt sitten jatketaan lomaa - ja palaan asiaan taas!!

Ihanaa Helleviikkoa kaikille!!!

Synttärihumua

 

Tässä se sitten on, paljon puhuttu kakku! Lapset eivät -yllätys,yllätys - juuri välittäneet, mutta komea oli - ja aikuisten mieleen myös! Pyydän kiinnittämään huomiota muutenkin loistavaan koristeluun :-D (Noita hemmetin suklaapääkalloja eilen yhteentoista asti väänsin!)

Synttärit siis onnistuneesti ohi ja aikuiset ainakin erittäin hyvillä mielin, toivottavasti lapsetkin. Sankari koki kyllä kutsujen aikana hieman raskaana sen, että hänen piti koko ajan olla esittelemässä erilaisten lelujensa toimintoja, kun kuulemma koko ajan joku kysyi "Miten tää toimii?" :-) Jälkikäteen kyllä kertoi, että oli ihan parhaat juhlat, vaikka onkin nyt ihan poikki :-) Pikkuneidillä sen sijaan oli vähän vaikeaa, vähän itkettikin välillä, kun ei osannut leikkiä "kurki ja kala"-leikkiä eikä oikein kaveriakaan ollut. Mutta hänen aikansa tulee sitten myöhemmin.

Loppujen lopuksi lapsia oli yhteensä kahdeksan, siis kuusi plus omat. Aika ideaalimäärä oikeastaan. Melkoisen äänekkäitä ja vilkkaita kaikki vieraat (ja omat), mutta tuollaista määrää saa vielä pidettyä kasassa :-)



Pakko laittaa vielä toinenkin kuva esillepanosta. Tämä oli musta erityisen onnistunut, enkä voi ottaa siitä kiitosta itelleni, muu perhe tämän oli asetellut jo ennen töistä paluutani.


Hyvillä mielin siis käymme koko perhe nukkumaan - herätäksemme siihen varsinaiseen synttäripäivään - ja viemään aamupalaa kultapojallemme sänkyyn pari aikasta mageen lahjan kera (käyttääkö kukaan sanaa magee, mä olin kuulevinani, että noiden 6-vuotiaiden puheeseen se kuuluis?).





Auringonpaistetta huomiseenkin kaikille!

Ai niin, ne mun ja lasten tekemät muffinit. Niistä ei onneksi tämän kummempaa kuvaa ole :-D

Juhannus tuli ja meni, lomakin jo ovella

Onpas tässä ollutkin kivaa reilu viikko - tai oikeastaan jo pidempään. Sukulaisvierailut pari viikkoa sitten aloittivat tämän positiivisen kierteen, eikä loppua näy ;-D Kiitos siis kaikille syyllisille ja osallisille!

Mukavin juhannus ikinä tuli tuossa myös vietettyä. Kyläilemässä Nummelassa toisessa lapsiperheessä sujui aatto ja päivä rattoisasti, mitä nyt matkustettiin lauantaina täpötäydessä bussissa Nummela-Hki väli ja happikin oli välissä paahteessa loppua. Mutta siitä viis, sen verran mukavaa oli.

Toinen juhannuspäivä vietettiin vielä laiskemmin. Reppu täyteen jos jokinlaista evästä ja Tervikseen (niille, jotka eivät tiedä: Saari muutaman sadan metrin päästä kotoamme, jonne pääsee kävellen kannasta pitkin). Piknik-viltti maahan ja eikun oleilemaan. Neljä tuntia kului hurauksessa eikä kenelläkään ollut kiire kotiin.

Nyt sitten "vietetään" P:n nimpparipäivän iltaa valmistautuen A:n huomisiin kaverisynttäreihin. Lasten kanssa tuossa juuri värkättiin kerrassaa huvittavan näköisiä mini-pääkallo-mustikkamuffinsseja (huvittavan näköisiä sen vuoksi, että en kerta kaikkiaan osaa tehdä edes muffinsseja, oheiset EIVÄT TODELLAKAAN ole minun aikaansaannoksiani). Yritin epätoivoisesti myös sulattaa suklaata ja tehdä valkosuklaapääkalloja, mutta keittiö on uunin jäljiltä pätsi, jossa sulaa kaikki. En siis oikein saa suklaata hyytymään takaisin. Saa nähdä, mitä siitäkin tulee. No, onneksi sentään luotin kakussa rakkaaseen lähisuklaapuotiimme nimeltä Chjoko, josta pääkalloaiheinen (mikäpä muukaan) kakku tulee. Ai niin, siitä kerroinkin jo viimeksi.

P:kin sai sentään jotakin, kävimme (samanaikaisesti kuin P ja I olivat ostamassa A:n synttärilahjaa) kirjakaupassa hakemassa digikuvausoppaan isommalle miehelle nimpparilahjaksi. Hän kun on kovasti aiheesta kiinnostunut, tällä hetkellä järjestelmäkameroita pyörii nurkissa jo kaksi (molemmille käsille oma tietysti :-D).

Loppuun eilisillan hellyyttäviä iltaleikkejä by I:

Alkuun hän keräsi meidät kaikki aikuisten sängylle ja kulki edessämme pikku pussukka kädessään. Lausui runon, joka kulki näin:

Vinksin vonksin talo
joka oli puussa
sen alla oli sänky
joka lähti helposti.

Sitten saimme kuulla laulun:

Sänky ajaa
Sänky ajaa pienillä renkailla
josta saa paljon leluja

Tämän jälkeen pienestä punaisesta pussukasta jaettiin jokaiselle meille soitin, hän itse otti triangelin. Leikki kulki niin, että meidän oli soitettava samassa tahdissa kuin hän :-) Kun sitten lopetimme leikin, kävivät sisarukset vielä keskustelun:

A: "Tää oli kiva leikki, voidaan leikkiä huomennakin."
I: "Joo, mut se on sit uusi leikki. Se nähdään huomenna."

Seuraavaa leikkiä siis odotellessa :-) Ihanaa auringonpaistetta kaikille, mäkin yritän vielä sitkeästi tsempata pari päivää ennenkun loma alkaa!

♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥

Selvitysmiestä ja synttäriä

Äidin ja I:n välistä keskustelua päiväkodin jälkeen päivän kulusta:

I: "Äiti, tänään me leikittiin päiväkodissa niin L tuli ja tönäs (toisen) L:n nurin. Mä menin heti sanomaan, että pyydä anteeks."
Ä: "No pyysikö L?"
I: "Joo, se halas kans, mut sitä mä en käskeny tehä."
I: "Nyt mulle tuli mieleen, et mikä olis ollu paras rangaistus."
Ä: "No?"
I: "Jos mä olisin sanonu, et pyydä anteeks tai mä meen kertoon aikuisille. Se aikuisille kertominen."



Meidän oma poliisi ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥



A:lla puolestaan päiväkotipäivään kuuluivat tänään omat 6v-synttärijuhlat (reilu viikko enää oikeisiin, hui. Iso kundi). Eilen tarkasti määritteli, mitä herkkuja haluaa viedä: Domino-keksejä ja sitten niitä vähän Dominon tapaisia, joissa on keskellä kanssa sellasta ainetta ja päällä punainen hillo (Ballerina-keksi, äidille itsestäänselvyys :-D) ja vaahtokarkkeja. A ei kuulemma itse ehtinyt saada lisää Dominoita, kun ne oli jo kaikki syöty :-)

Päiväkodilla, ainakin tässä A:n ryhmässä, on ihana tapa. Kortin teon lisäksi kaikilta paikalla olevilta lapsilta kysytään
"Jos ois meillä taian mahti, Aarolle me takoisimme:"

C-poika: herkkuvuoren, jossa kaikki maailman herkut
Cl-tyttö: Afrikantähden
A-tyttö: Rahavuoren
Cl-tyttö: Kissanpennun
E-tyttö: Kakun
hoitaja T: Hyvät uintikelit koko kesäksi
J-tyttö: Merirosvolaivan
C-tyttö: Piparkakkuvuoren, joka ei lopu
O-poika: Herkkukorin
hoitaja H: Inkkarikanootin
E-poika: Pienen pupujussin
O-poika: Batman-moottoripyörän
L-poika: Poliisilaitoksen
I-tyttö: Batman-auton, joka menee supervauhtia
hoitaja R: Kultaistet jalkapallokengät

Hauskoja muistoja joskus myöhemmin luettavaksi.

Kortin runokin taisi olla yhdessä keksitty:

"Keskikesällä, kun aurinko paistaa
Aaro laivankannella lettuja maistaa.
Kavereita mukana tosi monta,
juhlitaanhan nyt 6-vuotiasta verratonta." ♥ ♥
Ja nyt sitten odotellaankin ensi viikkoa ja ihan oikeita synttäreitä, tuplana tietysti (ensin kavereille, sitten sukulaisille). Tänään äiti tilasi valkosuklaa-tyrni-mansikka- kakun (hih, ihan oikeasti ajattelin vaan ja ainoastaan lapsia ;-D). Tilasin sentään päälle pääkallokoristelun, jotta edes esittäisi kaverisynttäreille ostettua kakkua ;-D

Lapsilla on enää yksi päiväkotipäivä ennen lomaa. Äiti joutuu vielä omaansa odottamaan viikon verran, mutta onhan tässä välissä onneksi pidennetty viikonloppu juhannuksen merkeissä. Juhannuksenakin on kivaa tiedossa, mennään Nummelaan eka kertaa ikinä yökylään A:n kaverin luo (okei, äidin ja isänkin kavereiden tietysti, mut eka kerta A:lle kaverin kanssa yökyläilyä).

Lomaa odotellessa mahdollisimman aurinkoista ja lämmintä juhannusta!