Hui, mihin se aika katoaa?

Oletteko huomanneet, että tuntuu kuin aika kulkisi koko ajan vain nopeammin? Yhtäkkiä huomaan, että taas on jo yli viikko edellisestä postauksesta, vaikka juurihan tässä istuin kirjottamassa.

Ja toinen havointoni on, että kuolemaksenikaan en enää muista, mitä eilen olen tehnyt saatika viikko sitten :-)

No, yritän kuitenkin summata viikon yhteen:

Indy on virallisesti sitten 4v. Sukulaissynttärit järjestettiin sovitusti viime lauantaina, Indyn tärkeimmät henkilöt (serkku R ja pikkuserkku V) olivat paikalla. Ihanaa, kun on ihmisiä talo täysi (kymmenen aikuista ja viisi lasta), mutta HIUKAN oli lämmin, heh. Taisi taas lämpötila ulkona hipoa kolmeakymmentä, joten voitte vain kuvitella, miten lämmin oli sisällä. Lapsiahan ei tietenkään haitannut vaikka hiki valui kasvoja pitkin, hih.

Kukaan ei tietenkään tajunnut ottaa kuvaa Hello Kitty-koristelusta, joten se jää mielikuvituksen varaan :-(

Päiväkodissakin lapset tässä välissä muutaman päivän olivat, vaikka taisi vapaapäiviä kertyä taas arkipäivistä kolme viidesta. Minkäännäköistä ongelmaa ei ole edelleenkään ollut jäämisessä, KÄSITTÄMÄTÖNTÄ! Tuntuu niin omituiselta, kun keväällä kaikki tuntui niin vaikealta. Mutta ihanaa tietysti näin.

Viikon ainoa erikoisuus päiväkodissa oli (omien synttäreiden juhlimisen lisäksi), että Indy oksensi innostuttuaan syömään nälkäänsä "vähän" liikaa hyvää ruokaa. Pieni on äitiinsä tullu ♥, roomalainen meininki. Pitäisikö tästä tuntea pieni pistos jossakin? :-)

Ja kotona tämän viikon erikoisuus oli, että eilen illalla Ape sanoi itse, että "äiti, mä olen ihan älyttömän väsyny ja haluan mennä nukkumaan". Niin hän painui sänkyyn, vaikka Indy vielä jäi leikkimään! Meillä on ihana ja maailman fiksuin poika! ♥

Torstaina, varsinaisena Indyn synttäripäivänä, sai sankari tietysti aamupalan sänkyyn (arvatkaa meinasiko malttaa odottaa sängyssä edes lastenohjelmia katsoen, heh) ja sai päättää päivän ohjelmasta. Miettivät asiaa yhdessä Apen kanssa: Makuunista dvd:t ja karkkia, ennen sitä hampurilaiselle. Kävi laiskalle äidille erinomaisesti! :-)



Ai niin, hääpäiväkin tuossa vilahti. Käytiin tosi pitkästä aikaa kaksin ulkona syömässä, muksut jäivät tutun hoitajan kanssa kotiin. Kesätauosta huolimatta lapset jäivät aivan innoissaan hoitajan kanssa. Ja vanhemmat nauttivat tauosta!





Maanantaina alkavatkin sitten jännittävät ajat, Apella alkaa eskari!





Siihen asti nautitaan tästä kostesta, sateisesta viikonlopusta ukkosen jylinän keskellä!

Se oli sitten siinä tältä erää

Aivan oikein. Loma on sitten loppu. Maanantaina alkaa arki.

Kiskon lapset sängystä seitsemältä (kun itse olen ensin repinyt itseni ylös kuuden jälkeen, laittanut itseni kuntoon ja jo edellisenä iltana kerännyt päiväkotia varten vaatteet sille päivällä, varavaatteet, sadevaatteet, sisäkengät, unikaverit...), yritän saada ne kohtuullisessa ajassa puetuksi ja ovesta ulos puoli kasi. Päiväkotiin pitää jaksaa pitkän tauon jälkeen kävellä ja lasten (sekä äidin) on selvittävä eroahdituksen tuomista kyynelistä.

Mitä työpaikalla sitten odottaakaan, sitä en suostu edes ajattelemaan, kunhan nyt selviän noista maanantaiaamun ensimmäisistä tunneista järjissäni.

Ja muutenkin alkaa taas oikea elämä. Karkit, sipsit, jäätelöt, limut ja muut mönjät jätetään kauppaan ja tämä perhe (kirjoitusvirhe toi sanaksi ensin perse, liekö freudilainen lipsahdus ;-D) aloittaa syksyn uusissa merkeissä.

Viimeiset pari viikkoa ovat olleet oikein nautinnollisia ja mukavia huolimatta siitä, että P on joutunut työssä ahertamaan. Lasten kanssa on ehditty tehdä vaikka mitä mukavaa, viimeisimpänä vietettiin taas kaksi päivää muksujen serkkujen luona Hyvinkäällä. Ja tänään A on ollut koko päivän kaverinsa luona, joten olen saanut viettää laatuaikaa rakkaan pikkutyttäreni kanssa (hih, hän on siis katsonut dvd:tä, olemme käyneet P:n kera hampurilaisella ja ostamassa karkkia ;-D).

Alkavassa syksyssä on kuitenkin älyttömästi myös kivaa ja jännittävää odotettavaa koko perheelle: I:n synttärit lähestyvät, hänestä tulee iso tyttö, joka pääsee myös päiväkodissa mukaan retkille, A:lla alkaa eskari, joten hänen ei enää tarvitse nukkua päiväunia pk:ssa (sitä onkin odotettu!), P pääsee neljäksi päiväksi kalareissulle, nuo kaikki kolme lomailevat vielä kolme viikkoa elo-syyskuun vaihteessa ja minäkin pääsen kaupunkilomalle syyskuussa kera neljän äiti-ystävän (Bryssel tänä vuonna)
+ työkavereiden kera päiväreissulle Tallinnaan. Sen lisäksi tietysti tulossa 2v hääpäivä, mun synttärit ja P:n tasakymmenet... Ihan vain muutaman mainitakseni

Ai niin - IIKS! Mä saan muutaman viikon päästä uuden vaatekaapin. Siitä tuleekin meidän perheen vuoden tapahtuma, ikinä ei ole ollut tässä perheessä mitään niin hienoa!! Siitä lisää myöhemmin.

Oho, tällä kertaa tulikin vähän enemmän aikuisten asiaa. No, joskus näinkin.
Ihanaa viikonlopun jatkoa!

Synttärihumua

 

Tässä se sitten on, paljon puhuttu kakku! Lapset eivät -yllätys,yllätys - juuri välittäneet, mutta komea oli - ja aikuisten mieleen myös! Pyydän kiinnittämään huomiota muutenkin loistavaan koristeluun :-D (Noita hemmetin suklaapääkalloja eilen yhteentoista asti väänsin!)

Synttärit siis onnistuneesti ohi ja aikuiset ainakin erittäin hyvillä mielin, toivottavasti lapsetkin. Sankari koki kyllä kutsujen aikana hieman raskaana sen, että hänen piti koko ajan olla esittelemässä erilaisten lelujensa toimintoja, kun kuulemma koko ajan joku kysyi "Miten tää toimii?" :-) Jälkikäteen kyllä kertoi, että oli ihan parhaat juhlat, vaikka onkin nyt ihan poikki :-) Pikkuneidillä sen sijaan oli vähän vaikeaa, vähän itkettikin välillä, kun ei osannut leikkiä "kurki ja kala"-leikkiä eikä oikein kaveriakaan ollut. Mutta hänen aikansa tulee sitten myöhemmin.

Loppujen lopuksi lapsia oli yhteensä kahdeksan, siis kuusi plus omat. Aika ideaalimäärä oikeastaan. Melkoisen äänekkäitä ja vilkkaita kaikki vieraat (ja omat), mutta tuollaista määrää saa vielä pidettyä kasassa :-)



Pakko laittaa vielä toinenkin kuva esillepanosta. Tämä oli musta erityisen onnistunut, enkä voi ottaa siitä kiitosta itelleni, muu perhe tämän oli asetellut jo ennen töistä paluutani.


Hyvillä mielin siis käymme koko perhe nukkumaan - herätäksemme siihen varsinaiseen synttäripäivään - ja viemään aamupalaa kultapojallemme sänkyyn pari aikasta mageen lahjan kera (käyttääkö kukaan sanaa magee, mä olin kuulevinani, että noiden 6-vuotiaiden puheeseen se kuuluis?).





Auringonpaistetta huomiseenkin kaikille!

Ai niin, ne mun ja lasten tekemät muffinit. Niistä ei onneksi tämän kummempaa kuvaa ole :-D

Selvitysmiestä ja synttäriä

Äidin ja I:n välistä keskustelua päiväkodin jälkeen päivän kulusta:

I: "Äiti, tänään me leikittiin päiväkodissa niin L tuli ja tönäs (toisen) L:n nurin. Mä menin heti sanomaan, että pyydä anteeks."
Ä: "No pyysikö L?"
I: "Joo, se halas kans, mut sitä mä en käskeny tehä."
I: "Nyt mulle tuli mieleen, et mikä olis ollu paras rangaistus."
Ä: "No?"
I: "Jos mä olisin sanonu, et pyydä anteeks tai mä meen kertoon aikuisille. Se aikuisille kertominen."



Meidän oma poliisi ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥



A:lla puolestaan päiväkotipäivään kuuluivat tänään omat 6v-synttärijuhlat (reilu viikko enää oikeisiin, hui. Iso kundi). Eilen tarkasti määritteli, mitä herkkuja haluaa viedä: Domino-keksejä ja sitten niitä vähän Dominon tapaisia, joissa on keskellä kanssa sellasta ainetta ja päällä punainen hillo (Ballerina-keksi, äidille itsestäänselvyys :-D) ja vaahtokarkkeja. A ei kuulemma itse ehtinyt saada lisää Dominoita, kun ne oli jo kaikki syöty :-)

Päiväkodilla, ainakin tässä A:n ryhmässä, on ihana tapa. Kortin teon lisäksi kaikilta paikalla olevilta lapsilta kysytään
"Jos ois meillä taian mahti, Aarolle me takoisimme:"

C-poika: herkkuvuoren, jossa kaikki maailman herkut
Cl-tyttö: Afrikantähden
A-tyttö: Rahavuoren
Cl-tyttö: Kissanpennun
E-tyttö: Kakun
hoitaja T: Hyvät uintikelit koko kesäksi
J-tyttö: Merirosvolaivan
C-tyttö: Piparkakkuvuoren, joka ei lopu
O-poika: Herkkukorin
hoitaja H: Inkkarikanootin
E-poika: Pienen pupujussin
O-poika: Batman-moottoripyörän
L-poika: Poliisilaitoksen
I-tyttö: Batman-auton, joka menee supervauhtia
hoitaja R: Kultaistet jalkapallokengät

Hauskoja muistoja joskus myöhemmin luettavaksi.

Kortin runokin taisi olla yhdessä keksitty:

"Keskikesällä, kun aurinko paistaa
Aaro laivankannella lettuja maistaa.
Kavereita mukana tosi monta,
juhlitaanhan nyt 6-vuotiasta verratonta." ♥ ♥
Ja nyt sitten odotellaankin ensi viikkoa ja ihan oikeita synttäreitä, tuplana tietysti (ensin kavereille, sitten sukulaisille). Tänään äiti tilasi valkosuklaa-tyrni-mansikka- kakun (hih, ihan oikeasti ajattelin vaan ja ainoastaan lapsia ;-D). Tilasin sentään päälle pääkallokoristelun, jotta edes esittäisi kaverisynttäreille ostettua kakkua ;-D

Lapsilla on enää yksi päiväkotipäivä ennen lomaa. Äiti joutuu vielä omaansa odottamaan viikon verran, mutta onhan tässä välissä onneksi pidennetty viikonloppu juhannuksen merkeissä. Juhannuksenakin on kivaa tiedossa, mennään Nummelaan eka kertaa ikinä yökylään A:n kaverin luo (okei, äidin ja isänkin kavereiden tietysti, mut eka kerta A:lle kaverin kanssa yökyläilyä).

Lomaa odotellessa mahdollisimman aurinkoista ja lämmintä juhannusta!