Lauantai-päivän ratoksi

Ohhoh, onpahan ollut lauantai. Kerrassaan liikunnallinen ja ulkoilullinen, täysin poikkeuksellinen meidän perheelle. Kiitos siitä ei kylläkään kuulu meille perheen aikuisille vaan aktiivisille kavereille, jotka liikkeelle meitä ajavat.

Aamusta kävin lenkillä ensimmäisen kerran KOLMEEN viikkoon. Ah, IHANAA!! Vaikka taitaa jäädä yhteen kertaa, ei kestä jalka edelleenkään :-( Mutta ihanaa oli käydä edes kerran. ♥ ♥ ♥ ♥

Lenkin jälkeen Apen kaverin äiti soitteli muksuja heidän pihaansa leikkimään. Ja meniväthän nuo, ei tarvi kahdesti pyytää. Jopa Indy jäi ensimmäisen kerran ikinä vieraaseen pihaan reiluksi tunniksi Apen ja Apen kaverin kera. Tähän asti on jääminen aina jännittänyt liikaa, nytkin joutui pitkään pohtimaan uskaltamistaan. Mutta uskalsi - ja viihtyi hyvin! Saivat reissun päätteeksi taluttaa kaverin koiraakin. Erittäin onnistunut reissu siis - ja äiti & isä saivat käydä välissä rauhassa ruokakaupassa. Ah, elämän pieni nautinto sekin (ja samalla haaveille, mitä teemme, kun voitamme tuon ennätyspotin lotossa tänään, 7,4 miljoonaa - älkää huoliko ystävät, mukavia muistamme kyllä ;-D)!

Tunti ehdittiin olla kotona koko perhe ulkoilun jälkeen ja syödä karkkia pahaan oloon asti ;-), kun toiset kaverit pyysivät muksuja uudelleen ulos. Ape innosta puhkuen alkoi heti pukea (närästyksestä kärsien), mutta Indy valitsi dvd:t ja lisäpahaolon iskän kanssa kotona. Äitinsä tytär :-D

Mutta Ape onkin nyt päässyt laskemaan pyllymäkeä Tuomiokirkon portailla. Sitä ei moni olekaan tehnyt, jokunen sata turistia ehkä :-D

Tämä ei ole oma kuvamme

Muutamia hauskoja juttuja viikon varrelta:

Toivoisin kovasti pääseväni hieman raivaamaan Indyn huonetta, se kun on täynnä roinaa (roskaa, sanon minä), josta hän ei halua luopua. Totesin hänelle tuossa päivänä muutamana, että hän on varsinainen hamsteri, kerää kaiken minkä näkee. Hän kovasti väitti, että näin ei ole. Pyysin häntä ottamaan esille yhden "aarrelaatikoistaan" ja kävimme sitä läpi osoittaakseni hänelle puheeni pointin:
* pureskeltu miniminilusikka (pet shop) - "Ei voi luopua" (ja tätä vahvistaa aina painamalla tavaraa rintaansa vasten)
* rautalangan pätkä - "Ei voi luopua"
* parin sentin pala narua - "Enhän voi luopua mun narustakaan"
* pieni kivi - "En pysty luopumaan"
* pelinappula peliin, jota meillä ei ole - "En halua luopua, tämä on pelinappula, joku kertoi"
* teatterilippu (käytetty tietysti) - "Ei voi laittaa pois, mun ikioma teatterilippu"
* pieni muoviputken pätkä - "Ei saa luopua, se on lisämateriaaliputki"
*huoh*

Indyn tämän hetkinen helliminen on muuten huomattavan huvittavaa:
Hän tulee syliin tai muuten kainaloon ja pyytää:
"Voisitko pistää kätesi suoraksi, tahtoisin hiukan napsia kyynärpäätäsi?" :-D
- Tämä siis tarkoittaa, että hän näprää kyynärpäässä olevaa löysää ihokaistaletta.
♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥

Samaa aihetta sivuavia lauluja syntyi myös tuossa yhtenä iltana, neidiltä jälleen:
"Nipinapi nipsis, nipinapi nipsis" ja "Maailman eniten äitiä rakastan, kyynärpäästä vähän napsin vain"
♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥

Samaisena iltana hiukan aiemmin, kun lapset olivat riekkuneet tunnin ympärillä ja halusin hiukan hengähtää itsekseni:
Äiti: "Nyt meette leikkiin kymmeneks minuutiks omaan huoneeseen, sit mä tuun laittaan iltapalaa."
Ape: "En mä mee leikkiin, mä meen tylsistyyn kymmeneks minuutiks." :-D
- Myöhemmin totesin tämän tarkoittaneen sitä, että oli kuluttanut tuon reilun kymmenen minuuttia oman pöytänsä vieressä piirrelleen Star Wars-hahmoja paperiin. (Star Wars on tällä hetkellä aivan ykkönen, Marion lisäksi - näitä kahta pelataan Nintendolla aina pelipäivänä)

Mukavaa viikonlopun jatkoa!