Mukava joulu takana. Tai siis vielä muutaman hetken edessäkin ;-)
Ei ehkä ihan sellanen kun mun ideaali-joulu ajatuksissa olis, mutta erittäin mukava kyllä. Vietettiin joulua sukulaisissa kera neljän pienen lapsen, ei siis sellaista rauhallista ja seesteistä joulua, joka mulla mielikuvissa siintää, mutta omalla tavallaan erittäin mukavaa joulua, sellaista meluisaa ja reuhakasta (onko toi sana ensinkään?). Ehtiihän sitä seesteistä sitten kun muksut tuosta kasvavat.
Tosin aatonattona Ape oksensi muutaman kerran, kuviteltiin jo joulun meidän osalta peruuntuvan. Mikä lie ollut, jäi muutamaan kertaan ja yhden päivän kuumepiikkiin. Räkäinen on kyllä edelleen.
Ja viime yönä Indy heräsi vaihteeksi kurkunpääntulehdukseen. Ei kulkenu taas henki. On ennenkin flunssan yhteydessä heränny haukkuvaan yskään henkeään haukkoen. Positiivista tässä on se, että ulkona on reilusti pakkasta. Ei muuta kun meidän makuuhuoneen ikkuna levälleen, pyyhe lattialle ikkunan alle (olivat luvanneet yöksi 20senttiä lunta :-D) ja vällyjen alle yhdessä neidin kanssa. Reipas neiti rauhottuu onneksi tosi nopeasti ja kylmä laukaisi pahimman ahdistuksenkin pian. Koska ikkuna jäi koko yöksi auki, huono puoli tässä oli se, että aamulla makuuhuone vastasi pakastinta :-D Mutta mitäpä sitä ei äiti lapsensa vuoksi tekisi.
Aamulla neiti vaikutti olevan ok, mitä nyt koko päivän oli vähän normaalia kiukkuisempi. Iltasella P sitten tajusi mitata kuumeen. Ja 4kymmentähän se taas näytti. No, neiti sai mennä nukkumaan meidän sänkyyn tänä iltana. Sillä seurauksella, että heräsi tunnin päästä yrjöömään koko sängyn :-(
Näin siis meillä jouluna. Nyt tapanin kunniaksi pyykkikone laulaa :-)
Mutta joulu ei siis tosiaankaan ole sairasteluista huolimatta ollut synkkä, kuten alkuun mainitsin. Lapsia eivät pienet taudit pysäytä. Joulu vietettiin aivan normaaliin tapaan. Sukulaisissa kävi joulupukki ja lahjoja toi aivan omiksi tarpeiksi. Ape sai toivomansa tietokoneen, star wars -shakin, Afrikan tähden, Nintendo-pelin... Indyllä toiveita oli kolme: GoGo-koira (sellainen patterilla kulkeva talutettava), mansikkahillo ja tarjotin. Hänenkin kaikki toiveensä toteutuivat + noin kakskymmentä muuta, joita ei huomannut edes toivoa ;-).
Pari päivää neiti on kulkenut viimeisen päälle laitettuna, uusissa meikeissä, korkokengissä, pikkujakussa, käsilaukussa, koiraansa taluttaen :-) Ja herran kanssa on isä, vaari, kummitäti ja kaikki muutkin joutuneet pelaamaan vuoronperään.
Minäkin olen tainnut olla superkiltti, kun sain viimeisen päälle upean sykemittarin pukilta. Sen siivittämänä tuli tänään vedettyä ennätyslenkki. Mieletön fiilis!
Kaiken kaikkiaan siis vastoinkäymisistä huolimatta oikein mukava ja leppoisa joulu!
Ja arjen puolellehan tässä jo taas siirryttiin. Onneksi loman merkeissä!
Mukavaa vuoden viimeistä viikkoa kaikille!
Onnea enkkalenkistä! :)
VastaaPoistaTänks! Törkeän hyvä fiilis!
VastaaPoista