Yes yes yes

Äiti on tänään loputtoman onnellinen poikansa puolesta!

Vietettiin juuri päiväkodin joulujuhlaa - ja meidän poika ESIINTYI!! On jännittäny esiintymistä pari viimeistä vuotta niin, että ei ole meinannut suostua tulemaan koko juhlaan (- aivan, käsittämätöntä munkin mielestä, mutta hän tuntuu olevan ääritunteiden ihminen - kehen lie tullut, ei ainakaan äitiinsä ;-D).

Tänäkin vuonna keskustelut alkoivat samaan sävyyn. Jo viikko sitten alkoi käymään puhe siihen suuntaan, että esiintyminen jännittää eikä ehkä halua koko juhlaan.

Viikon varrella asiasta sitten puhuttiin noin tuhanteen kertaan ja kokeiltiin kaikkia mahdollisia lähestymistapoja vuoronperään P:n kanssa. Joko se tuotti tulosta tai sitten vaan jotain tapahtui. Tänään hän jo kenraaliharjoituksen jälkeen ilmoitti, että pitää erittäin epätodennäköisenä, että EI uskaltaisi esiintyä. Hän kertoi, että jos häntä rupeaa jännittämään, hän vetää syvään henkeä ja olo helpottaa heti :-)Rooliksikin oli kuitenkin tippunut melkoisen tärkeä Joosefin rooli (tosin ilman vuorosanoja, kuvaelma oli lyhennetty versio, jossa vain lauletaan Heinillä härkien).

Ja niin sitten tapahtui. Sinne Ape käveli selkä suorana, paimensauva kädessä, äidille peukkua näyttäen. Ja äidiltähän pääsi tietysti itku :-) Osallistui vielä muutamaan muuhunkin ohjelmanumeroon, joista hurjimmaksi äidin mielestä nousi ehdottomasti kahden muun lapsen kanssa esitetty laulu!!

Indyhän on esiintynyt aiemminkin ilman ongelmia, omilla ehdoillaan tietysti. Jos hänen mielestään esitys on typerä, hän seisoo keskellä liikuttamatta eväänsäkään :-D Tänään niin kävi yhden laulun aikana, kertoi jälkikäteen, että hänen mielestään laulu oli tyhmä.

Tästä on hyvä jäädä odottamaan jouluaattoa, enää viikko!