* Prinsessa on prinsessa, vaikka voissa paistais. Neidistä on tullu nyt yhtäkkiä kertakaikkiaan NIIIIN neiti. Eilen hän pukeutui Prinsessa Ruusunen- mekkoonsa, laittoi tukkaansa äidin ISON 80-lukurusetin, hiukset niskasta nutturalle, punaisen vyön mekon päälle ja äidin 80-lukukorkkarit jalkaan. Ja kertoi olevansa Maria Lund :-D (Kyllä, meillä katsottiin eilen Obladii-ohjelmaa)
* Tänään meille oli tulossa vieraita, neiti puki päälleen harmaat pillifarkut, vihreän paidan ja vaaleanpunaiset jakun. Unohtamatta tietenkään kenkiä, ne olivat tänään kangastossut :-)
* Neiti on myös nykyään vallan kova askartelemaan. Tänään hän istui pitkään pöytänsä ääressä viivottimen ja kynän kanssa. Kun menin katsomaan, ajettiin minut pois, kun kyseessä oli yllätys. Ihan tarkkaan minulle ei sitten myöhemminkään selvinnyt, mitä oli välineillä tehnyt, mutta tyytyväisenä (tosin parin itkun jälkeen, kun homma ei toiminut ihan niinkuin oli kuvitellut) tuli esittelemään suorakaiteen muotoista paperia, johon oli päälle liimattu (ja teipattu, kun liima ei pitänytkään) samanmuotoinen leivinpaperin pala. Leivinpaperiin oli piirretty ihmishahmo ja siitä oli tehty narun kera ripustettava koriste. ♥ ♥ ♥ Omien lasten tekeleet on aina niin kertakaikkisen suloisia ja hellyttäviä. On niin surullista, että jokaista niistä ei voi säästää.
* Herra sen sijaan on niin iso poika nykyään, että ihan kauhistuttaa. Äidin apulaisena hyöri tänään puoli päivää, kun oli vieraita tulossa. Kaksin leivottiin joulutorttuja (ja hänestä oli ihan oikeasti jo itsekin tekijäksi eikä vain äidin riesaksi), imuroi olohuonetta (siinä tosin jaksaminen loppui äidin mielestä turhan lyhyeen ;-D), siivosi ja järjesteli paikkoja, toi ja vei tavaroita pyynnöstä.
* Kun aika kävi pitkäksi vieraita odottaessa, ehdotin hänelle, että lukisi jotain, jotta aika kuluisi nopeammin. Hän kävi hakemassa lintukirjansa (jossa siis vain lintujen kuvia ja nimiä) ja siirtyi sängylleen lukemaan. Tuleva lintubongari?
* Äiti sai taas olla niin valtavan ylpeä pojastaan, joka ei millään tavalla ihmettele tai kummastele erilaisia ihmisiä. Juteltiin isännän kanssa ystäväperheen pojasta, jolla on jonkinasteista kehitysviivästymää. Ape istui vieressä ja kysyi vain: "Saako Jesse (nimi muutettu) sitten eskarissa oman apuopen?"
* Äiti on myös onnellinen siitä faktasta, että meidän perheessä ei kaverin sukupuolella ole väliä. Tytöt ja pojat tulevat eriomaisesti juttuun Apen kanssa (ja taitaapi kuulemma päiväkodissa jo muutama meidän hajuherneeseen olla rakastunutkin ♥ ) ja Ape muokkaa leikkinsä kaverin mukaan. Toistaiseksi kelpaavat aivan yhtä hyvin leikkeihin PetShopit ("Ne on niin söpöjä") kuin Bakuganitkin. Voi kun tämän saisikin säilytettyä, mutta yhteiskunta tekee kyllä koko ajan työtään meidänkin perheessä :-( Kyllä meillä jo tunnetaan tyttöjen ja poikien leikit, valitettavasti.
* Joulua odotetaan kovasti, mutta Apen odotukset ovat kovinkin realistiset. Tai ainakin yrittää itseään psyykata. Kävivät keskustelua Indyn kanssa, kun totesivat yhdessä, että Apen Nintendon Mario-peli on kadonnut. Ape totesi, että voi olla jouluna, että hänellä on uusi Mario-peli. Totesi kuitenkin useilla eri tavoilla perään, että ehkä mahdollisesti mutta todennäköisesti ei kuitenkaan :-) 
Nyt on tämän äidin aika lähteä nukkumaan, huomenna on herätys kello kuusi ja uusi viikko edessä (jonka päätteeksi pitäisi juosta 10km. Uh!)!
Pakkasviikkoa kaikille!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti