Kohta se on taas tämäkin viikko ohitse. Sääli, oli kaikenkaikkiaan erittäin mukava viikko. Jos nyt ei lasketa perjantaita, lauantaita ja vielä vähän tätäkin päivää, jotka menivät omalta osaltani juhlien jäljiltä hieman käsille. Ei sovi vanhalle juhliminen, pahoinvointi kestää monta päivää.
Onneksi ei sentään niin pahana, ettei tänään olisi voinut lasten kanssa aamutuimaan heidän isukilleen hedelmäsalaattia sänkyyn viedä. Hedelmäsalaattia siksi, että yksinkertaisesti pää ei vain toiminut kahtena edellisenä päivänä, jotta olisin tajunnut "oikeaakin" aamupalaa kaupasta varata.
No, alkoi terveellisesti isänpäivä ja lapsetkin mielissään salaattia tekivät, pystyivät osallistumaan kivasti.
Indy tosin teki juuri tänä aamuna nukkumisennätyksen, olimme ehtineet jo lähes koko salaatin saada valmiiksi kun lopulta puoli kymmenen jälkeen sängystä ilmestyi. Oli tosin kovin levoton koko viime yön, mitä lie unia nähnyt, joten ei ihmekään että väsytti.
Aivan ihanan kortin oli neiti isille päiväkodissa piirtänyt ja leikannut. Karhu siinä sydäntä halasi (päiväkotiryhmän nimi on Karhut) ja sisälle hoitajat olivat keränneet Indyn kommentteja isistä:
"Iskä on aika hölmö kun se antaa kaiken periksi"
"Iskällä on silmälasit ja karvoja niinkun iseillä aina on"
"Iskä antaa herkkuja aika paljon vaikka ei oo herkkupäivä"
"Iskä ei tykkää leikkii piilosta, pelataan aika usein Chokoa"
Ape taasen oli askarrellut 30 palan palapelin omapiirtämästään kuvasta. Se tosin on vielä kokoamatta, oli hieman haasteellisesti leikattu ;-)
Toinenkin merkittävä merkkipaalu päivään (isien juhlan lisäksi) mahtui: Koska olin tosiaan varautunut hieman puutteellisesti ruokapuoleen (ihan jo siitäkin syystä, etten yleensä tuota ruokapuolta juuri huolehdi ja tänään olin luvannut hoitaa sen alusta loppuun omana lahjanani rakkaalle aviomiehelleni), puuttui pakastimesta tekemääni suklaafondantiin kuuluva vaniljajäätelö.
Lähetinpä siis muksut keskenään kauppaan jäätelöä hakemaan. Kauhistuneille tiedoksi, että vaikka Helsingin keskustassa asutaankin, pääsee meiltä korttelin toisella puolella oleviin lähikauppoihin ilman ainoatakaan kadunylitystä ja Ape näitä reissuja on omasta halustaan jo useamman tehnyt.
Niin sitten lähti kaksi innokasta kauppareissulaista, isommalla reppu selässä, pienemmällä kolikot taskussa, molemmilla varalta kännykät povitaskussa, vierekkäin taivaltamaan Siwaa kohti:-) Hienosti oli reissu mennyt, ilman apua olivat pärjänneet ja vasta juuri ennen kotiporttia raporttia soittivat :-)
Nyt sitten vielä kylpy lomaviikon lopetuksen kunniaksi (siis lapsilla) ja sitten odottamaan Kuorosodan ja Tanssii Tähtien Kanssa alkamista (siis lapset tietenkin odottavat, en minä ;-D)!
Mukavaa alkavaa viikkoa kaikille!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti