Tasapuolisuus

Kerrankin ihan oikea aihe :-)

Tässä viime viikkoina monestakin syystä on taas tullut pohdittua näitä lastenkasvatukseen liittyviä teemoja hyvinkin paljon, tartuin jopa ENSIMMÄISEN kerran alan kirjallisuuteenkin. Ihan hyvä, että tässä vaiheessa, virheitä voi vielä (ehkä) korjata ;-D

Tasapuolisuus teemana on kulkenut mukana koko ajan, välillä vahvemmin ja välillä vähemmän, mutta kuitenkin koko ajan kaiken pohjalla.

Tämä on (taas) yksi niistä asioista, joissa olen hyvin mustavalkoinen ja mielestäni jopa perustellusti (eikä se alan kirjallisuus ole ainakaan tähän mennessä ajatuksiani tyrmännyt). Tämän asian suhteen pyrin olemaan aina järkähtämätön ja kaikin keinoin varmistamaan sen, että molemmat saavat mahdollisimman tasapuolisen kohtelun, aina ja joka tilanteessa. Uskon, että se on jopa mahdollista, tosin vaatii vanhemmilta työtä ja tiedostamista. Ja lisäyksenä heti, että tasapuolisuushan mun mielessä ei missään nimessä siis tarkoita sitä, että joka tilanteessa lapsia kohdellaan samalla tavalla. Päinvastoin: Tasapuolisuus tarkoittaa sitä, että molemmat saavat persoonaansa ja tarpeitansa vastaavan huomion.

Monella tapaahan tasapuolisuus on helppo asia:
On helppo ostaa molemmille aina samat tavarat, oli sitten kyse lahjoista, tuliaisista, palkinnoista tai mistä vain. Meillä tämän tekee vielä helpommaksi se, että Indy on tähän asti ollut enemmän kiinnostunut samoista "poikien" jutuista (joita meillä ei siis erikseen ole, meillä tasapuolisuus näkyy myös siinä) kuin Ape, konkreettisestikin siis samoista asioita.

Samasta syystä on helppo myös viedä molemmat aina samaan aikaan samaan paikkaan. Ikäeroakin on kuitenkin sen verran vähän, että tässä vaiheessa samat jutut on tosiaan mahdollista toteuttaa molemmille.

Siihen se helppous sitten loppuukin. Mitenkäs se kaikkein tärkein: Miten ihmeessä varmistan, että molemmat saavat tasapuolisesti paitsi rakkautta, myös rajoja ja välillä sitä äidin raivoakin ;-)?

Ykköseen on kiinnitetty erityishuomiota siitä asti kuin jälkimmäinen syntyi. Onko menty väärään äärilaitaan, jääkö kakkonen vähemmälle, kun hänhän ei ole saanut koskaan sitä ykkösen etuoikeutta olla se perheen ainoa lapsi. Pitäisikö hänen itse asiassa saada nyt vähän enemmän huomiota kuin toisen, tasapuolisuuden vuoksi?

Yleisesti ottaen täytyy sanoa, että tasapuolisuuteen ovat kyllä ihan mahtavasti oppineet. Pitävät kyllä toistensakin puolta, jos tarve vaatii.

Tämä asia on tullut erityisen hauskasti ja aiempaa selkeämmin esille, kun isompi aloitti eskarin. Sovimme alkuun, että Ape käy siellä joka arkipäivä, vaikka muuten olisikin vapaapäivä (joita meillä on työvuorojen vuoksi lapsilla käytännössä kahdesta neljään arkisin joka viikko). Indy jää siis kotiin jomman kumman vanhemman kanssa, kun Ape menee eskariin.

Alkuun tästä seurasi varsinainen sota eskarilaisen kanssa: "On epäreilua, että mä joudun menemään eskariin, vaikka Indy saa olla kotona isän/äidin kanssa" "On epäreilua, että mä joudun menemään eskariin joka päivä, koska laissa ei oo sanottu, että sinne on pakko mennä".

Niin, mitäpä tähän voi sanoa? Tasapuolisuuden kannattajana toteaisin, että olet aivan oikeassa, sinun ei tarvitse vielä mennä, ensi vuodesta laki sinut siihen velvoittaa, joten nautiskele nyt viimeisestä vapaasta vuodestasi tässä elämässä.

Korostan nyt vielä, että tämä on nyt vain hetken aikaa vallitseva käytäntö, Apen kanssa on sovittu (tai lähinnä vanhemmat ajaneet läpi oman kantansa), että kaksi viikkoa tätä kokeillaan näin ja sitten tehdään arvio.

Tämä kaksi viikkoa tähän alkuun otettiin sen takia, että Ape kysyttäessä mainitsi välillä olleen tylsää, kun on vapaapäivien vuoksi viimeisen kaksi vuotta aika ajoin jäänyt vähän ulkopuolelle, kun ovat tehneet päiväkodissa pidempiä projekteja tai askarteluja. (Vaikka siis on tähän mennessä AINA valinnut jäädä kotiin, kun se mahdollisuus on ollut, oli päiväkodissa mitä tahansa tiedossa). Tämä vuoksi ajattelin (/-mme), että nyt Ape itse kokee, millaista on olla eskarissa joka päivä, jolloin voi itsekin arvioida miten haluaa jatkossa tehtävän.

Mielenkiinnolla jään odottamaan tuloksia :-)

Eksyinkö vähän aiheesta? - Kuinkas nyt sattuikaan ;-D