Vähän pelottaa, kun herra P poistuu huomenna lomalta töihin, että mitähän tästä meidän loppulomasta mahtaa tulla. Olisihan tuota vielä puolitoista viikkoa jäljellä, mutta tunnetusti en oikein ole lasten kanssa kotona oloa tai reissaamistakaan lomana pystynyt pitämään. Nyt siis vähän jännittää, pystyisinkö asennoitumaan toisin. Koska kaikkihan on minusta kiinni, eikö? Jos pystyn päättämään, että loppuloma on ihanaa ja rentouttavaa, se on sitä. Eikös se näin mene :-D
No joo, kaikkea kivaa voimme toki tehdä, oli se työntekoa tai ei. Huomenna aloitetaan puistoilemalla ystävien kanssa, ei huono aloitus :-) Pieni mainospala muuten: Eilen testasimme ekaa kertaa Linjan puiston (Toinen Linja, Helsinki). Kuulinkin siitä vasta hetki sitten ystävältäni. Suosittelen. Sijainnista huolimatta (Kallion virastotalon takana) ERITTÄIN siisti ja miellyttävä puisto, ihan viimeisen päälle remontoitu ja kahluuallaskin löytyi! Uskokaa tai älkää, mutta oheinen kuva on sieltä!
Tänään kävimme viimeisen lomapäivän kunniaksi ostamassa jäätelöt Senaatintorin laidalta ja menimme syömään ne perinteisesti Tuomiokirkon rappusille. BAD BAD BAD mistake!! Ensinnäkin, oli sen verran lämmin, että kävely jäätelöiden kanssa torin yli tarkoitti sitä, että jäätelöt valuivat jo käsille. Olivat sen verran sulia, että molemmat lapset onnistuivat pallonsa pudottamaan portaille samantein istuttuaan vain yrittämällä syödä niitä (koska meillä ei olla bakteerikammoisia, ne nostettiin takaisin tuutin päälle ja pyyhkäistiin hiekasta jotakuinkin puhtaiksi paperilla)! Toiseksi, tuuli todella navakasti, vaikka lämmin olikin, joten kaikki muukin HIEKKA oli jäätelössä! :-( Emme nimittäin tajunneet, että rappuja ollaan jotenkin uudistamassa ja niillä on tällä hetkellä melkoisesti hiekkaa. Valitsimme tietysti juuri sen oikean puolen. Siis tuulen suhteen. Huoh!
No, onpahan taas jotakin lisätä muistojen kirjaan :-D Harvoin sitä hampaat narskuu jäätelöä syödessä, hih.Sunnuntaina sukumme uusin tulokas, rakas pieni mies - meidän lasten serkku - vietti syntymäjuhlaansa (ei ristiäisiä, kun eivät kuulu kirkkoon eikä nimijuhlaa, koska sai nimensä jo syntyessään) ihan lähisuvun kesken. Ilman lupaa en voi kuvia juhlijoista tai juhlakalusta laittaa, mutta ihanat juhlat olivat ja kakku oli vallan söpö!
Loppuun vielä tänään isolta kundiltamme kuultua:
A puistoili kaverinsa (ekaluokkalaisen) ja tämän äidin kanssa tänään iltasella. Kun tuli sieltä kotiin, kertoili isälleen, että ei käyttäydy ihan niinkun normaalisti tämän kundin kanssa. Hän kuulemma käyttäytyy enemmän kuten tämä kundi. Antoi esimerkinkin. Sanoo kuulemma tämän kaverin seurassa "pillittää", vaikka muuten puhuu itkemisestä. Vähän kovis siis :-) Totesi loppuun isälle, että on kuitenkin kaikkein mieluiten oma itsensä :-)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti