Apua!

Kuten huomaatte, edellisestä päivityksestä on hiukan taas jo aikaa. Arvakaapa miksi?!

Koska mulla ei tällä hetkellä ole pienen pientä hajuakaan mitä meidän perheen hajuherneiden elämässä tapahtuu. Ihan kääks! Jotenkin on kaikki ajatukset ja voimat nyt keskitetty viiden päivän työssäolosta ja viiden päivän fillaroinnista (26km/pvä), siihen kuuluviin suihkuista (x 2/pvä *huoh*) ja muusta aikuisen normielämään kuuluvasta selviämiseen.

Koska... ihana miehenihän se on, joka nyt lapsista huolehtii. Myönnän, minun elämäni on tällä hetkellä puhdasta luksusta, noin niinkuin kahden lapsen äidiksi. Tiedän, että lapsista pidetään täydellistä huolta ja kaikki muukin hoituu, voin keskittyä työhönpaluun aiheuttamaan rytminvaihdokseen.

Mutta toisaalta hurjaa, kun huomaan, etten oikeasti tiedä mitään. Kuulen kyllä, kuinka ovat olleet puistossa, Pihlajasaaressa grillaamassa, omalla veneellä kalastamassa, kavereiden kanssa siellä ja täällä. Mutta tiedättehän, siihen "ihan oikeaan arkeen" en pääse kiinni. Niihin kaikkiin hassuihin juttuihin, joita nuo ipanat heittelevät kaikki päivät; suruihin ja iloihin, joita kohtaavat koko ajan.

No, hieman surkeahan tämä roolini nyt on, se perheen työssäkäyvän ihmisen, mutta en valita. Pidetäänhän lapsista parasta mahdollista huolta.

Tämä kuitenkin selittänee, etten ehkä seuraavan puolen vuoden aikana osaa heidän hupsutuksiaan aiempaan tapaan tännekään kirjata.

Ps. Jotain pientä kuitenkin heidän elämästään sentään tiedän: Prinsessamme täyttää ensi viikon perjantaina 5v. Hän sai itse valita, miten haluaa synttärinsä järjestettävän. Valitsi HopLopin. Ei ole ikinä HopLopissa ollut (parissa vastaavassa kylläkin), mutta lienee mainonnan uhri ;-) Tänä kesänä kun HopLop on poikkeuksellisen paljon mainostanut tv:ssä.

No, äidille käy, tänä vuonna synttäreissä pääsen TÖRKEÄN, RIKOLLISEN helpolla :-)

Ensi viikko on lasten viimeinen lomaviikko. Ape on menossa kesän toiseen fudiskouluun ja Indyn kanssa ajattelin olevan tärkeää käydä päiväkodilla "tutustumassa" uuteen ryhmään (päiväkotihan siis säilyy samana, siirtyy isojen ryhmään) ja katsomassa etukäteen oman lokeron paikan. On sitten ensimmäisen aamun jännitys helpompi sietää.

Apen kanssa pitäisi varmaan hiukan puhua kouluun liittyvästä iltapäiväkerhosta ja muista käytännön asioista. Ehkä hiukan käydä ostelemassa uutta reppua, penaalia, kynää ja teroitinta (vaikka itse onkin todennut kaikkiin "Onko reppu jo ostettu"-kyselyihin, että onhan minulla noita reppuja ;-D) Tajusin eilen unohtaneeni kaiken sellaisen kokonaan...

Ihanaa, aurinkoista viikonloppua kaikille!