Keskustelu tältä illalta:
Pieni neiti prinsessamme (jolla sivumennen sanoen on järkyttävä esiteini-ikä ja jonka viime päivät ovat olleet yhtä draamaa) tulee itkien äidin luo haluten kuiskata jotakin tämän korvaan:
Indy: "Äiti, mun tarvii varmaan muuttaa täältä perheestä lapsena pois."
Äiti: "No minkä takia sä sellaista ajattelet?" ("Huh huh. Mitä ihmettä nyt on tapahtunut, että hän tuollaista edes miettii, viisivuotias omassa päässä, mistä ihmeestä hän nyt noin loukkaantunut ja vihainen on?")
Indy: "No kun mun täytyy muuttaa johonkin, jossa mua autetaan tavaroiden keräämisessä. Täällä kukaan ei auta mua siivoamisessa. Te ette koskaan auta mua siivoamisessa, te vaan istutte ja katsotte televisiota ja mun on pakko siivota yksin."
Voi toista pientä. Hän kun on meidän perheen levittelijä. Leikkejä löytyy joka päivä, jokaisesta huoneesta ja hyvin monta kerrallaan. Ja vaikka kuinka autamme häntä joka päivä ja ilta, aina hän kokee, että hänen on yksin sotkunsa siivottava, koska kerromme hänelle, että on itse vastuussa sotkuistaan.
Mietinpähän taas vain, että missähän olemme tämän neidin kanssa kymmenen vuoden kuluttua. *huoh*
Kaikella Rakkaudella tietenkin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti