Arki is back

Mikä ihme siinä on, että ollaan oltu kotona kokonaista neljä päivää ja lomasta tuntuu olevan jo ikuisuus?

Ei sillä tavalla ikävästi, että arki jotenkin ahdistaisi, hämmentää vain tämän ajantajun (vai mikä se sitten onkaan) katoaminen.

Onko tämä yleismaailmallinen kokemus vai ovatko ne vain minun aivoni, jotka toimivat kummallisesti? Kun kuitenkin meidän ihmistenhän pitäisi olla nimenomaan se rotu, jolla on muisti ja kokemusmuistikin.

No, se siitä. Kuumeen työnsi minulle paluupäivänä ja sitä onkin pidellyt tähän asti. Onneksi ei muita oireita ole, olo on ollut ihan ok. Tänään kävin lääkärissä, labrakokeilla nyt testataan, tuliko tuliaisia matkalta vai onko kyse jostakin muusta pöpöstä.

Ape valitteli eilen illalla nukkumaan käydessä leukaansa. Annoin lääkettä, epäilin, että olisi jotenkin kolahtanut ja mennyt vähän sijoiltaan. Parempaakaan selitystä en keksinyt. Heräsi raukka tänä aamuna neljän jälkeen itkien, valitteli poskea, kaulaa, korvaa. Olin aivan varma, että se on taas korvatulehdus. Ei muuta kuin lääkäriaikaa netissä aamuyön tunteina varaamaan, jottei vaan pääse yhtä pahaksi kuin edellisellä kerralla talvella.

Eipä siellä ollutkaan tulehdusta!?! Ja kipukin on ainakin päivän ajan ollut pois (tuntuu kyllä kuulemma - tosin lääkityskin on ollut tehokas). Toivottavasti oli vain jokin epämääräinen hetkellinen vaiva, koska muutoin tämä äiti on taas melkoisena kysymysmerkkinä.

Ape jäikin sitten kotiin tänään, kun Indy pääsi päiväkodin kanssa koko päivän retkelle Rehndahlin kotieläintilalle . Koko päiväkodin väki lähti matkaan. Itse en ole käynyt, mutta muksut tuntuvat kovasti tykkäävän. Päiväkoti teki vastaavan retken myös viime keväänä ja siitä asti on puhuttu pupuista, joita sieltä kuulemma löytyy.

Tänään Indy otti jopa kameran mukaan ottaakseen kuvia pupuista Apelle, joka niistä on ollut erityisen innoissaan. No, kuten arvata saattaa, ei jäänyt aikaa kuvien ottamiseen, oli mm. karannut härkä (tämä tarina ei ole ihan vielä aikuisille auennut) :-)

Menin kuitenkin Apen surkeutta katsellessani lupaamaan, että kesän aikana vuokraamme auton ja käymme tilalla perheen kesken (Piru että aina pitää mennä lupaamaan kaikenlaista, minä kun olen äääääärimmäisen tarkkaa siitä, että pidän kiinni KAIKISTA lupauksistani!). Ehkä näemme silloin kaikki niitä pupuja - tai sen härän :-)

Tämä pupu ei kuitenkaan taida tuolta tilalta löytyä ;-) Moniko tunnistaa ja muistaa hänet?