Kuten epäilinkin, se on sitten miesväen vuoro nyt.
Apella nousi eilen kova kuume, mielenkiinnolla odottelen, miten pitkään tämä jatkuu.
Apella ei ole tapana kuumeilla ihan yhtä pahasti kuin siskollaan eikä sillä ole koskaan ollut yhtä pitkäaikaistakaan kuin neidillä, mutta kerta se on ensimmäinenkin.
Mutta... näyttäisi siltä, että herra on alkanu keräillä näitä viruksia tuonne aivokuorelleen :-( Edellinen flunssaoireilu pari kk sitten aiheutti viikkojen huimausta, pyörrytystä ja päänsärkyä. Olin jo viemässä herraa magneettikuvaukseen, kun olin sen verran huolissani pitkittyneestä oireilusta, kunnes kuulin, että ainakin enterovirus aiheuttaa tällä hetkellä just ton tyyppistä oireilua. Ei varsinaisia aivokalvontulehduksen oireita vaan tuollaista kummallista epämääräisiä.
Jep, ja nyt mennään sit taas. Saa nähdä montako viikkoa huimailu ja päänsärky nyt kestää.
No, Apen toive ainakin toteutuu: Saa nukkua seuraavat yöt vuoronperään meidän vieressä. Aikuisilla siis selät kipeänä patjalla nukkumisesta :-)
Ja Indy sitten. *huoh* Mihinhän sen vois sulkea muutamaks päiväks, johonkin juoksupyörään? Ai taivas, että se alkaa olla hiukkasen haasteellinen :-) On taas vedetty amfetamiinia ihan urakalla, aivan järkyttävillä kierroksilla koko ajan. No, onko tuo ihme, on ollu kotona kaks viikkoo, kyllä siinä alkaa käydä kierroksilla rauhallisempikin tapaus.
Ei sekunninkaan pysähdystä päivän aikana, edes ruokapöytään ei ehdi pysähtyä. Se pitää hoitaa noin viidessä osiossa, kun pitää välissä käydä vessassa ja järjestämässä ja leikkimässä ja pukemassa ja - ja - ja --- (Kaikkihan toki tietää, että meillä istutaan pöydässä siihen asti kun syödään ja kun pöydästä noustaan, se on sitten finito ja ruuat korjataan edestä pois- jep jep ;-D)
Itsekseen kävi juuri tuossa seuraavan keskustelun (katsoessaan pöydällä olevia kurkkupastilleja, joita olen itselleni ostanu): "Onko ne salminakkia? Onks typerä iskä taas ostanu salminakkia vaikka se tietää, ettei me tykätä siitä?"... matka jatkuu ja pupisee mennessään itsekseen pää kallellaan: "Mä meen sanoon sille iskälle, ettei enää ikinä saa ostaa salminakkia, se on ihan typerää...". Ja siis missään vaiheessahan ei ehtinyt isän luo, kun tuli jo muita asioita mieleen.
No, nyt olis mun vuoro ja aika viedä neiti Vieteri nukkumaan. Mäkin menen ekan kerran kahteen viikkoon huomenna kääntymään työpaikalla, löydänköhän mä tän mökkiytymisen jälkeen ees perille :-D
Kauniita unia kaikille!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti